Ensimmäinen "työpäivä"

Välillä sitä miettii että miten helkutissa ylipäänsä tämä koko maa on olemassa... Eli siis mähän tulin tänne 21 päivä ja luulin aloittavani työt seuraavana päivänä, no ei tietenkään ne työ ala silloin, katos kun on pääsiäinen ja silloin kukaan ei hoida paperitöitä jotka pitää hoitaa ennen kun alotan työt (Niitähän ei missään nimessä voinut hoitaa ennen tuloani). Nojoo tämänhän te jo tiesitte, mutta tänään menen töihin ja kukaan ei nyt yhtäkkiä tiedä mistään mitään, he eivät edes tienneet kuka olen. Miten on mahdollista? Asun heidän asuntoloissa ilmatteeksi, todennäköisesti kuka vaan voi asua heidän asuntoloissa eikä sinun olemassa olosta välttämättä tiedetä. Kun tämä scenaario oli selvitetty pääsin puhumaan jonkun kanssa joka hoitaa jotain papereita. Allekirjoitan paperit ja menen sovittamaan työvaatteita. Sovitettuani työvaatteita saan tiedon vartijalat (miettikää vartijalta) että pääsen tapaamaan ravintolapäälikköä vasta kahden tunnin päästä (tosi kiva). Kahden tunnin päästä menen ravintolapäälikön puheille ja tämä luulee että teen töitä kuusi päivää viikossa, siinä kohtaa aloin heilutella placement agreement papereita ja hän ymmärsi että minua ei ihan miten vain orjuutella. Kun tämä oli selvitetty hän alkaa sepittämään että teen töitä splittinä niinkuin nämä paikalliset sanovat, eli menen kahdeksaksi ja pääsen kahdeltatoista ja menen uudestaan kuudeksi ja pääsen kymmeneltä. Kysyin tältä vanhalta herralta että onko mitenkään mahdollista että tekisin putkeen kahdeksan tuntia, tähän hän tokaisee että maailmassa ei voi kaikkea saada. Luuli varmaan minua joksikin diivaksi joka tule vaatimaan jotain erikois kohtelua, koska tämän jälkeen hän painosti minulle miten tärkeää on olla mukava kaikkia muita työntekijöitä kohtaan. Erityisesti hän tarkoitti että skandinavialaisena en saa olla ns. "hög i korken" romanialaisia ja venäläisiä kohtaan (niitä on paljon täällä töissä, halpoja). Minusta se että pidän huolta siitä ettei minua pidetä minäkään orjana vaikka teen töitä ilmatteeksi ei ole nirppanokkamaista, mutta näköjään. Nojo, tämän jälkeen pääsin katsomaan keittiötä, ruokasalia ym. Tässä kohtaa tämä herra vähän leppyi ja alkoi kailottamaan näitä perus suomalaisia fraaseja jota tulee jokaisen paikallisen suusta "Mitä kuuluu kukkuluuruu". Tämä oli sitten se eka työpäivä. Eli siis huomennahan vasta se oikea työpäivä on. Hohho.

Mitä muuta tein tänään? Koitin löytää ns. ylä Pafoksen mutta kun olin kävellyt lähes puolet matkasta tajusin että ylä Pafoksen keskustan kaupat eivät ole auki kun tänänkin on periaatteessa vielä pääsiäinen. Käännyin takaisin ja ostin satamasta halvat työkengät.. Ostin varmuuden vuoksi oikeen kunnon työkengät kun minusta tuntuu että tämä vanhempi herra ei oikeen ymmärtänyt mitä tarkoitin balleriinoilla, eli ei siis koskaan selvinnyt saanko väliaikaisesti käyttää niitä töissä. Kun olin ostanut kengät hyppäsin yhden hotelli työntekijän kyytiin ja pääsin kotiin. Jotain hyötyä tästä lakanan kalpeudesta on koska kaikki nämä tulevat työkaverini tunnistavat minut missä ikinä olen, minä taas en erota näitä karvaisia ykn omaavia miehiä toisistaan.

Mut hei, on tääl oikeesti ihan kivaa! Tämmönen byrokratia tääl ei vaan meinaa toimia.